Finavia harkitsee profiloinnin käyttöönottoa suomalaisilla lentokentillä. Riskiprofiiliin osuvat matkustajat ohjattaisiin tavallista useammin läpivalaisevaan henkilöskanneriin.
Uskonto ja kotimaa voisivat vaikuttaa, yritysturvallisuuspäällikkö Jyri Vikström pohtii Ylen uutisessa. Ja kun Vikström puhuu uskonnosta, me kaikki ymmärrämme hänen puhuvan muslimeista. Tasa-arvokysymyksenä Vikström ei profilointia pidä.
No ei puhuta tasa-arvokysymyksistä. Puhutaan tehokkuudesta.
Jos profilointi otetaan käyttöön, turvatarkastajat valitsevat läpivalaisuun sellaisia matkustajia, jotka näyttävät muslimeilta – on huntua tai partaa – tai joiden passissa lukee vaikka Jemen tai Afganistan. Tämän kaikki tietävät, myös potentiaaliset terroristit kaikenlaisista ääriryhmistä.
Miten itse toimisin, jos sattuisin kuulumaan terroristisoluun? En ainakaan lähettäisi pommireissulle sellaista palavasilmäistä partasuujäsentä, jonka tiedetään joutuvan läpivalaisuun. Valitsisin tyypin, jolla on kyllin neutraali passi ja sonnustaisin sen siisteihin vaatteisiin. (Vastaavasti en huolisi alpakanvillaisessa hupparissa kulkevaa hippiä mittavan huumelastin kuriiriksi.)
Profilointia käyttävässä järjestelmässä turvatarkastajien aika kuluu parrakkaiden miesten hätistelemiseen, vaikka kaikki tietävät, että oikea terroristi on parraton tai ainakin osaa ajaa naamakarvansa pois ennen iskua. Satunnaisia tarkastuksia tehdään tietenkin vähemmän, koska henkilöresurssit ovat kiinni profiloinnissa. Ja juuri satunnaisissa tarkastuksissa terroristit voisivat jäädä kiinni.
(MIT:n opiskelijat Samidh Chakrabarti ja Aaron Strauss esittävät tässä tutkimuksessaan mainiosti, miten terroristisolu voi verrattain vaivattomasti kiertää profilointijärjestelmän. Tällöin puhtaasti satunnaistarkastuksiin perustuva järjestelmä pysäyttäisi terroristit monin verroin profilointia tehokkaammin.)
Profilointi tekee lentämisestä turvattomampaa. Sen lisäksi se valikoi toistuvan häirinnän kohteeksi ihmisryhmän, joka ei häirintää ansaitse: kaikki ne tavalliset muslimit ja muslimilta näyttävät ihmiset, joilla ei ole pommia kassissa. Se on kiusaamista, jolle ei ole järkiperusteita. Eikä se ainakaan auta näitä tavallisia muslimeita tuntemaan oloaan kotoisaksi ja turvalliseksi yhteiskunnassamme.
Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3120, sähköposti voima@voima.fi
Kommentit
Anssi Häkkinen [ 17.01.2010 - 14:38 ]
Tämän turvatarkastajan kesätöitä tehneen kokemus on se, että nykyinen tarkastusjärjestelmä on paitsi tasa-arvoisesti satunnaistettu, myös nopea ja minimoi matkustajille aiheutuvan haitan.
Suhtaudun varauksellisesti henkilöskannerin (ns. nakuskannerin) käyttöön ylipäätään, sillä ainakin laitteiden edellinen sukupolvi oli erittäin epäluotettava. Lisäksi matkustajien paimentaminen niihin vähentää huomattavasti aikaa, jonka muutoin voisi käyttää tarkimpiin mahdollisiin tarkastuksiin: käsintarkastuksiin. Käsintarkastuksen ainoa rajoite on se, että sen suorittajalla on oltava hyvä koulutus ja motivaatio työhön. Tätä Finaviaa ei tietenkään erityisesti kiinnosta ylläpitää, kuten on nähty, joten ei ihme, että skanneriratkaisut heitä houkuttelevat.
Lopuksi pieni tilasto-otanta. Työskentelin Helsinki-Vantaan mannertenvälisten lentojen terminaalissa, josta valtaenemmistö näistä tulevaisuudessa profiloitavista kulkenee läpi. Silti sata prosenttia ihmisistä, joilta jouduimme oikeita aseita ottamaan pois, oli vaaleatukkaisia kristittyjä.
hanna [ 17.01.2010 - 22:49 ]
Finavian Vikström on nyt kiistänyt profilointipuheensa Hesarissa. Haastattelun alunperin julkaissut Sunnuntaisuomalainen kiistää vääristelleensä Vikströmin sanomisia, ja on nyt litteroinut koko haastattelun ja julkaissut sen verkossa.
Oman tulkintani mukaan Vikström puhuu – asemansa huomioonottaen – yllättävän voimakkaasti etnisen profiloinnin mahdollisuuden puolesta.
"TOIMITTAJA: Niin justiinsa, että perustuu puhtaasti satunnaisuuteen. Että tällä hetkellä ei ole sellaista, että jos nyt kärjistetysti sanotaan, vaikka että olet huivi päässä lentoasemalla, niin et periaatteessa todennäköisemmin joudu siihen? VIKSTRÖM: Ei, ei. TOIMITTAJA: Että se on sitten ehkä tulevaisuudessa. VIKSTRÖM: Joo."