"Kansalaiset, medborgare. Olemme päättäneet, että jatkossa poliisi saa vapaasti, vailla sen kummempaa syytä kuin epämääräinen epäilys, murtautua tietokoneillenne ja seurata kaikkea niillä tapahtuvaa toimintaa. Saamme myös käyttää mystisesti nimettyjä 'salaisia pakkokeinoja' teihin. Tästä ei tarvitse kertoa teille, eikä tähän tarvita sen kummempia lupia. Lisäksi olemme tehneet 92 muuta muutosta ja lisäystä esitutkinta- ja pakkokeinolakiin sekä poliisilakiin. Kaikki tämä teidän parhaaksenne. Valitusoikeutta ei ole."
Eihän siitä meille ihan näin kerrottu, mutta kaiken reiluuden nimissä olisi pitänyt kertoa. Tuhat sivua, 310 000 sanaa, eli Sinuhe egyptiläisen verran tekstiä oli livahtaa läpinuijittavaksi reilu viikko sitten. Hallituksen harmiksi Piraattipuolue oli mennyt lukemaan esityksen läpi ja nosti asiasta metakan. Piraateilla sen enempää kuin kansalaisillakaan ei kuitenkaan ole asiassa minkäänlaista sananvaltaa. Kyllähän demokratiassa meluta saa, mutta mihinkään se ei johda. Siinähän louskuttavat, ajattelee hallitus, ja nauraa partaansa.
Valiokunnat, jotka lakialoitteet hallitukselle valmistelevat, koostuvat pienestä määrästä ihmisiä. Esimerkiksi ympäristövaliokuntaan kuuluu 17 jäsentä, jotka hiljan äänestivät siitä, esittävätkö hallitukselle ilmastolakia. Eli lakia siitä, että päästöjä on pakko vähentää ja että voitaisiin olla tuhoamatta tätä planeettaa ihan nyt seuraavan hallituskauden aikana.
Äänestys meni tasan, 8–8 (joku oli ilmeisesti kotona nukkumassa tai äänesti tyhjää), joten asia ratkaistiin arvalla. Niin. Arvalla. Tällä kertaa arpaonni suosi ilmastolakia, eli seuraavalle hallitukselle esitetään, että voitaisiin vähän jutella lisää siitä, pitäisikö tässä nyt alkaa ihan joku lakikin säätää, joka sitten voitaisiin lyödä kansanedustajille eteen sellaisena tiiliskivenä, ettei sitä kukaan pysty lukemaan.
Vaikka kuinka olisi sitä mieltä, ettei eduskunnan herrakerholla ole mitään tekemistä ihmisten arkipäivän kanssa, sen säätämillä laeilla on. Systeemi, jossa lait säädetään, on vähintäänkin arveluttava demokratian näkökulmasta. Kansanedustajat eivät voi ehtiä lukemaan tuhatsivuisia lakialoitteita, ja niiden kirjoittajat ovat hyvin tietoisia tästä. Näin ollen laeista äänestäminen tapahtuu puolueen linjan mukaan, eli suurimman osan ajasta kansanedustajat eivät tiedä, mistä äänestävät. "En tiennyt" ei kuitenkaan ole hyväksyttävä selitys esimerkiksi yksilönvapautta ja tietoturvaa kaventavia lakeja hyväksyttäessä.
Eduskunta päättää meidän elämästämme, halusimme sitä tai emme. Koska yksittäiset kansanedustajat eivät joka tapauksessa voi tietää mistä äänestävät, on aivan sama kenet heistä äänestämme laeista päättämään. Äänestäjien tulisi ymmärtää, että ehdolla ovat puolueet, eivät ihmiset. Henkilökohtaisesti en voi allekirjoittaa yhdenkään ehdolla olevan puolueen ajatuksia niin suurelta osin, että haluaisin heidät päättämään asioistani. Minun asiaani eivät aja Kokoomus (porvarit), Keskusta (jyväjemmarit), SDP (takkinsa kääntänyt entinen työväenpuolue), RKP (jag pratar inte svenka), KD (Päivi Räsänen), Vihreät ("meillä olis nää arvot, mutta voidaan joustaa mistä vaan jos saadaan valtaa"), Vasemmistoliitto (agenda kateissa since SKDL) tai PerSut (sieg heil!). Piraatit, SKP:n ja Muutos 2011:n voi suosiolla jättää huomiotta, eikä kukaan näihin puolueisiin kuulumaton varmaan ihmettele miksi.
Kenet näistä sinä valitset ajamaan asiaasi? Vai olisiko jo aika antaa olla ja pyrkiä sen sijaan kohti toisenlaista päätöksentekojärjestelmää?
P.S. Yrittäkääpä huviksenne löytää tieto siitä, koska poliisilain uudistus menee eduskunnan äänestettäväksi.
Hämeentie 48, 00500 Helsinki, puhelin (09) 7744 3112, sähköposti voima@voima.fi
Kommentit
blao [ 07.03.2011 - 22:14 ]
Hyvä blogikirjoitus, mutta se vastaisi paremmin todellisuutta, jos toisen virkkeen "jatkossa"-sanan ottaisi pois.
Esitutkintalain, pakkokeinolain ja poliisilain kokonaisuudistuksessa tekninen laitetarkkailu eriytettiin omaksi nimikkeeksi ja sen käsitettä laajennettiin. Jo nykylain perusteella erilaisiin teknisiin laitteisiin on voitu kohdistaa teknistä kuuntelua, teknistä katselua ja osittain myös teknistä seurantaa. Nykylain mukainen tekninen kuuntelu kattaa hallituksen esityksen HE 52/2002 vp mukaan sekä laitteisto- ja ohjelmistopohjaiset ratkaisut ja näiden yhdistelmät. Nykylain mukainen tekninen kuuntelu sallii vakoiluohjelman tai -laitteen asentamisen ja hajasäteilyyn perustuvat tekniikat. Teknisen kuuntelun mahdollisuus ulotettiin vuoden 2004 alussa eräitä laissa lueteltuja törkeitä rikoksia tutkittaessa myös kotirauhan suojaamaan tilaan eli sellaiseen vakituiseen asumiseen tarkoitettuun tilaan, jossa henkilö todennäköisesti oleskelee.
Eduskunnan herra- ja rouvakerhojen säätämillä lailla on tekemistä ihmisten arkipäivän kanssa. Kun viranomaiset kerta käyttävät heille suotuja valtuuksia väärin, on näitä valtuuksia kyettävä rajoittamaan ja tarvittaessa ottamaan ne pois. Vähintä mitä voimme tehdä on vastustaa valtuuksien lisäämistä ja vaatia, että valtuuksien käyttöä valvotaan. Suomen perustuslain 118 §:n mukainen periaate rangaistuksista ja vahingonkorvauksista väärinkäytöstapauksissa tulee ottaa huomioon säädettäessä edellä mainittuja kansalaisten perusoikeuksiin vaikuttavia lakeja.
blao [ 13.03.2011 - 03:37 ]
Esitutkintalain, pakkokeinolain ja poliisilain kokonaisuudistuksen ensimmäinen käsittely eduskunnassa on päättynyt ja kävi kuten ounastelin: Viranomaisten valtuuksia lisättiin salaisten pakkokeinojen käytön osalta.
Vähintä mitä voimme tehdä on vastustaa valtuuksien lisäämistä ja vaatia, että valtuuksien käyttöä valvotaan. Nykylaissa on eroteltu poliisilain ja pakkokeinolain mukainen tekninen kuuntelu. Hallituksen esityksessä HE 52/2002 vp pakkokeinolain mukaisen teknisen kuuntelun määritelmää on muutettu muun muassa siksi, että sähköpostin lähettämisen yhteydessä tapahtuva tietokonepäätteen näppäimistön käytön tekninen tarkkailu olisi mahdollista. Esitutkintalain, pakkokeinolain ja poliisilain kokonaisuudistuksessa pitäisi poliisilaista poistaa teknistä laitetarkkailua koskevat valtuudet ja pakkokeinolaista muuttaa teknisen laitetarkkailun sallivaa 10 luvun 23 §:ää siten, että 1 momentista poistetaan laajennus "tai muuta käsittelyä" ja 2 momentti poistetaan kokonaan. Tällöin esitutkintalain, pakkokeinolain ja poliisilain kokonaisuudistus vastaisi teknisen kuuntelun, teknisen laitetarkkailun ja asuntokuuntelun osalta suurin piirtein nykyisiä valtuuksia.
Edellä mainitun lisäksi kokonaisuudistuksessa on paljon muutakin mihin olisi syytä puuttua muussa tapauksessa joudumme arvioimaan perustuslain takaamia kansalaisten perusoikeuksia uudelleen. Ei riitä että Suomi näyttää oikeusvaltiolta. Suomen täytyy myös olla sitä.
keijjo [ 17.03.2011 - 22:06 ]
Ehdotan että piirretään äänestyslippuun valkoinen antautumislippu, jotta jokin viesti välittyy.
SaraS [ 20.03.2011 - 11:34 ]
Suvi Auvinen kirjoittaa: "Valiokunnat, jotka lakialoitteet hallitukselle valmistelevat, koostuvat pienestä määrästä ihmisiä."
Eduskunnan www-sivuilta löytyy tällainen teksti:
"Eduskunnan keskeisin tehtävä, lakien säätäminen, tapahtuu täysistunnossa. Lakiehdotus tulee eduskunnan käsiteltäväksi joko hallituksen esityksenä tai kansanedustajan tekemänä lakialoitteena. Käytännössä valtaosa voimaan tulevista lakimuutoksista tai uusista laeista on saanut alkunsa hallituksen esityksistä."
Lähde: http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/eduskuntatyo/lainsaadanto/esittely.htx
Tässä tapauksessa kyse oli: HALLITUKSEN ESITYS esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön uudistamiseksi HE 222/2010 vp
Hallituksen esitykset valmistellaan kustakin laista vastaavassa ministeriössä virkahenkilöiden toimesta.
blao [ 20.03.2011 - 14:51 ]
Esitutkintalain, pakkokeinolain ja poliisilain kokonaisuudistus tarkoittaa sekä hallituksen esitystä HE 222/2010 vp että hallituksen esitystä HE 224/2010 vp. Näiden käsittely eduskunnassa on päättynyt. Yleisesti ottaen pakkokeinolain mukaisia salaisia pakkokeinoja voidaan käyttää rikoksesta epäiltyyn. Poliisilain mukaisten salaisten pakkokeinojen käyttöön riittää 'perustellusti olettaa hänen syyllistyvän' -peruste. Blogissa luultavasti tarkoitettiin hallituksen esitystä HE 222/2010 vp.
Esitutkinta- ja pakkokeinotoimikunta luovutti 20.5.2009 mietintönsä esitutkintalain, pakkokeinolain ja poliisilain kokonaisuudistukseksi nykyiselle oikeusministerille Tuija Braxille ja nykyiselle sisäasiainministerille Anne Holmlundille. Toimikunnan puheenjohtajana toimi entinen eduskunnan apulaisoikeusasiamies ja nykyinen oikeusneuvos sekä korkeimman oikeuden jäsen Ilkka Rautio.
Jotta esitutkintalain, pakkokeinolain ja poliisilain kokonaisuudistus vastaisi teknisen kuuntelun, teknisen laitetarkkailun ja asuntokuuntelun osalta suurin piirtein nykyisiä valtuuksia, tulisi
1) poliisilaista poistaa teknistä laitetarkkailua koskevat valtuudet, ja
2) pakkokeinolaista muuttaa teknisen laitetarkkailun sallivaa 10 luvun 23 §:ää siten, että 1 momentista poistetaan laajennus "tai muuta käsittelyä" ja 2 momentti poistetaan kokonaan.
Lisäksi sekä poliisilain että pakkokeinolain mukaisen teknisen kuuntelun määritelmästä tulisi poistaa epämääräinen sanamuoto "ja muuta käsittelyä". Tälle ei löydy hallituksen esitysten perusteluista kunnollista selvitystä.