●Turkkilainen jännitysnäytelmä

Tammikuun alussa Turkissa pidätettiin 30 henkilöä, joiden epäillään kuuluvan vallankaappausta valmistelevaan salaliittoon. Kolme heistä on ex-kenraaleja. Eräs heistä on Tuncer Kilinc, kansallisen turvallisuusneuvoston entinen puheenjohtaja. Epäiltyjen joukossa on myös Istanbulin entinen pormestari Bedrettin Dalan ja Turkin entinen poliisin erikoisoperaatioiden johtaja Ibrahim Sahin.

Kyseessä oli kymmenes ratsia Ergenekonia vastaan reilun vuoden aikana. Nettilehti Today's Zamanin mukaan Sahin pidätettiin sen jälkeen, kun poliisi oli äänittänyt hänen puhelimitse antamiaan määräyksiä murhata armenialaisen yhteisön jäseniä Sivasin kaupungissa.

Epäiltyjen kotietsinnöissä on takavarikoitu laittomia aseita, räjähteitä, käsikranaatteja ja pimeässä toimivia kiikareita.

Mutta onko salaliittolaisjahti taistelua demokratian puolesta vai hallituksen kampanjakikka?

Tunnetuin Ergenekon-syytetty on santarmien entinen komentaja Veli Kucuk.

Salaliiton uskotaan valmistelleen useiden merkkihenkilöiden – kuten Nobelin kirjallisuuspalkinnon saaneen Orhan Pamukin – murhia. Niiden estämisen lisäksi Turkin poliisi on vihdoin aloittanut vakavasti otettavat tutkimukset viime vuosikymmeninä tapahtuneista poliittisista murhista, kuten Ugur Mumcun ja Hrant Dinkin murhista.

Veli Kucuk on saanut syytteen Hrant Dinkin uhkailusta, kertoo Today's Zaman. Hrant Dinkin murhannut teini Ogün Samast on kotoisin Sivasista.

Verkoston yhteyttä myös muihin asioihin, kuten kesällä 2006 tehtyyn hyökkäykseen Turkin korkeimpaan oikeuteen, selvitetään.

Osa nyt vangituista henkilöistä oli syytettyinä jo ns. Susurlukin skandaalista vuonna 1996. Interpolin etsintäkuuluttaman mafiapäällikön Abdullah Catlin löytyminen samasta onnettomuusautosta istanbulilaisen poliisijohtajan Huseyin Kocadagin kanssa oli kiistaton osoitus viranomaisten yhteyksistä rikollisiin. Veli Kucuk pidätettiin jo silloin, mutta oikeudenkäynti oli farssi, jossa hänet vapautettiin.

Nyt Susurlukin tapahtumia tutkitaan uudestaan. Niiden avoimeen käsittelyyn näyttää vihdoin olevan mahdollisuus. Recep Tayyip Erdogan on ensimmäinen Turkin pääministeri, joka uskaltaa vastustaa kenraaleja.

Kaikki eivät tosin usko pääministerin vilpittömyyteen. Turkissa on keväällä paikallisvaalit. Pääoppositiopuolue CHP:n puheenjohtaja Deniz Baykal pitää näyttäviä ratsioita vain osana pääministerin islamistisen AK-puolueen vaalikampanjaa.

Ergenekonin strategia on ollut lavastettujen terrori-iskujen tekeminen erityisesti maan kaakkoisosissa. Niiden jälkeen armeija on vaatinut lisää valtuuksia tilanteen rauhoittamiseksi.

Susurlukin tapaus ei ole ainoa todiste viranomaisten rikollisista menetelmistä. Marraskuussa 2006 kaksi armeijan tiedustelupalvelun Jitemin agenttia jäi kiinni pommi-iskusta kirjakauppaan Semdinlin kaupungissa. Silloinkin oikeudenkäynti jäi pinnalliseksi.

Mutta katse on suunnattava viime vuosikymmentä kauemmas: Turkissa oli sotilasvallankaappaus vuonna 1980. Koko nykyinen militaristinen järjestelmä on sen perua. EU:n vaatimista uudistuksista huolimatta Turkissa on edelleen voimassa Kenan Evrenin sotilasjuntan vuonna 1982 laatima perustuslaki.

Ennen vallankaappausta Turkki oli kaaoksen vallassa. Pommi-iskuissa, mellakoissa ja vasemmistolaisten ja oikeistolaisten välisissä katutaisteluissa kuoli kahdeksan ja puolen kuukauden aikana lähes neljätuhatta ihmistä.

Turkissa ei ole tehty vakavasti otettavaa tutkimusta sen enempää sotilasvallankaappauksesta kuin sitä edeltävän ajan tapahtumista. Tähän on nyt paneuduttava muiden asioiden lisäksi. Armeijaa on kritisoitu siitä, ettei se silloin käyttänyt niin kovia menetelmiä mellakoiden rauhoittamiseksi kuin olisi voinut, vaan antoi tietoisesti maan ajautua kaaokseen saadakseen perusteen vallankaappaukselle. Ehkä armeija jo silloin lietsoi itse levottomuuksia.

Toiminta Ergenekon-salaliittoa vastaan on lisännyt Turkissa julkista keskustelua myös kadonneiden kohtalosta.

Ihmisoikeusasioihin keskittyvä turkkilainen verkkolehti Bianet kertoo Silopissa tammikuun lopussa järjestetystä mielenosoituksesta, jossa kahdeksan tuhatta ihmistä vaati kaasuyhtiö Botasin putkistojen tutkimista.

Kahdeksan vuotta sitten Silopissa pidätettiin kurdipuolue DTP:n paikallisjohtajat Serdar Tanis ja Ebubekir Deniz. Heidän kohtalostaan ei ole mitään tietoja sen jälkeen kun heidät nähtiin vietävän Silopin poliisiasemalle. Kaupungin silloinen poliisipäällikkö Levent Ersöz on nyt salaliittoepäilyn takia pidätettyjen henkilöiden joukossa. Tanisin ja Denizin ja monien muiden kadonneiden ruumiit uskotaan kätketyn BOTASin putkistotunneleihin.

Turkissa puretaan nyt vuoden 1980 sotilasvallankaappauksen perintöä. Vaikka pääministeri Erdogan on toistaiseksi pärjännyt hyvin, Ergenekon ei luovu vallastaan vapaaehtoisesti. Kaikki on mahdollista: sekin, että sotilaallinen salaliitto pääsee kamppailussa niskan päälle.

Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja Kurdistan-tutkija.